Background
5.2.2021

Han­ki­lauk­kaa ja jää­ty­nei­tä putkia

Pak­kas­päi­vien he­vos­te­lua

Pitkästä aikaa myös eteläisesslä Suomessa on kunnon talvi. Lunta riittää ja pakkastakin riittämiin. Viime talvena ei Riihimäen korkeuksilla päästy lumesta juurikaan nauttimaan, mutta nyt on kaikkiin lu­miak­ti­vi­teet­tei­hin hevosten kanssa loistava tilaisuus. Meillä on pellolle aurattu rata, jossa pääsee treenaamaan. Umpihanki alkaa olla jo turhankin raskasta, ainakaan yhtään pidempään työskentelyyn. Mutta auratulla alueella on kyllä ihan parasta käydä ravailemassa ja laukkailemassa. Erilaiset hiihto- ja pulkkaratsastuksen muodot ovat poneilla jo käytössä. 


Kentän pohja on uran kohdalta kohtuullinen, lumi on tiivistynyt pitäväksi kerrokseksi, samoin hevosten tarhat ovat hyväpohjaisia. Ja onhan hevosten jalatkin puhtaita verrattuna märkään ja sateiseen syksyyn ja kuraisiin tarhoihin. 


Aurinkokin paistelee ajoittain ja päivä on valoisampi, silti tallinpito tuntuu pakkasella työläämmältä,  ainakin kotitallin olosuhteissa. Automaattiset vesikupit jäätyvät ja tarhassa olevat lämpöeristetyt juoma-astiatkin meinaavat jäätyä, vaikka kuumaa vettä lisätään niihin pitkin päivää. Lunta on  joka paikka täynnä ja niin kiva sanonta, lumi antaa askelille vastusta, alkaa aamutallin aikaan jo hiukka ärsyttämään. 


Oma pukeutuminen on haastavaa. Melkein parhaiten saa itsensä pysymään lämpimänä, kun ennen ratsastustua siivoaa tallit ja laittaa heinät ja vedet valmiiksi. Tämän kun tekee kunnon toppa-asussa, on lämmin vielä ratsaillakin. Ongelmahan ratsastamisessa ovat erityisesti sormet. Kovin paksuilla topparukkasilla en tykkää ratsastaa, vaan ohjastuntuman pitäisi olla hyvin säädeltävissä, ja sen hienosäädön saa mielestäni aikaan vain sormikkailla. Ratsastukseen sopivia talvisia kenkiä on onneksi olemassa, mutta mielestäni ne eivät tue nilkkaa kunnon ratsastussaappaan tavoin. Kevyeen ratsastukseen valitsen kuitenkin kengät lampaankarvalla ja minichapsit siihen kaveriksi. Kengissähän tulee olla kanta, jotta putoamistilanteessa jalka ei luiskahda jalustimen läpi ja ratsastaja jää raahautumaan hevosen mukana. Näin turvallisuusalan ihmisenä on nekin asiat koko ajan mielessä. 

IMG_8266-me.JPG

Hevosten hyvinvointiin tulee myös kiinnittää pakkasilla erityistä huomiota. Veden saanti on tärkeää, ja lisäksi erityisen kylmillä ilmoilla heinän määrää tulee lisätä. Meillä hevoset saavat myös mash- puuron, jossa on paljon vettä mukana. Osa hevosista joudutaan loimittamaan, meillä on kaksi isoa ponia, joissa on noin puolet englantilaista täysiveristä, ja ne ovat herkkiä palelemaan. Säänkestävin yksilömme on selvästi suomenhevosemme Leidi, mutta koska se on nyt klipattu, on sekin loimitettava luonnollisesti. 

Pakkasella on myös vaikutusta hevosten liikuttamiseen ja valmentautumiseen. Kovat pakkaset rajoittavat menoa, koska lihaksia on vaikeampi saada lämpimäksi, joten vaativampien ja kokoavien liikkeiden harjoittelut jäävät lämpimämpiin keleihin. Samoin hengitystiet ovat kovilla, etenkin jos puhutaan kovasta rasituksesta. Monestakin syystä jäävät ratsastukset siis kovemmilla pakkasilla kevyiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hevosia voisi ja pitäisi myös pakkassäillä liikuttaa! Meidän tallilla oman ratsastuksen pakkasraja on siinä 15-20 pakkasasteen tuntumassa, sitä kylmemmällä ei kyllä enää kiivetä hevosen selkään. Mutta ulkoilemaan hevosten täytyy silloinkin päästä. Ja vaikka tallin kupit ovat jäässä, ei se estä ulkoilua. Meillä on päävesiputki varustettu lämpökaapelilla, joten saamme aina tallin päähanaan sulaa vettä. Pakkasilla sitten otetaan vain automaattikupit pois käytöstä, ne kun tosiaan jäätyvät hyvin herkästi, vaikka putket ovat eristettyjä. Menisiköhän vesien kanto jostain kuntoharjoittelusta? 

Hevonen on taas muutoin hyvinkin sopeutuva erilaisiin sääoloihin, kunhan tosiaan pakkasella hyvästä vesihuollosta ja riittävästä heinän määrästä huolehditaan. Kaviot eivät palele, ja ohutkarvaisemman yksilön saa nykyloimilla varmasti pidettyä lämpimänä. Meillä käytetään pääasiassa aina yhtä loimea kerrallaan päällä. Monen loimen paino painaa muuten vähäisenkin karvan litteäksi, ja sen eristämisvaikutusta ei silloin ole. 

Tutkimusta hevosten lämmönsäätelystä: 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2202497/

Kommentit