Background
16.12.2020

Jou­lu­ka­len­te­ri

Luukku 16: Vickanin nuo­ruus­vuo­det; nuoresta ai­kui­sek­si

Vickanin luukku osa 3

Meidän 6-v kausi ei mennyt ihan putkeen Vickanin kanssa, kun poni keksi alkaa pelleillä kisoissa… Se rupesi pukittelemaan ja muutenkin teimme paljon rikkoja. Yksi syy tähän oli varmasti jännittyneisyys, ja kun ruvettiin jo vaatimaan vähän enemmän kuin Helppo C - tasolla. Pukittelu meni kyllä varmaan ihan kurittomuuden piikkiin, Vickanin mielestä olisi ollut paljon kivempi mennä pukkilaukkaa, kuin esimerkiksi sulkutaivutusta. Yksissä kisoissa saimme mm. kuuliaisuudesta 2, ja se kertookin varmaan jo kaiken oleellisen kyseisestä radasta…



6-v kaudella kilpaillaan jo Vaativan B:n ohjelmissa, ja meille vaikeaksi asiaksi osoittautui vaihdot. Vickan osasi jo entuudestaan vaihtaa “estevaihdon”, koska se on alun perin ollut esteponi ja se on tietenkin täytynyt esteillä osata. “Estevaihdon” eli epäpuhtaan vaihdon se oppi jo nelivuotiaana, kun vaihdoin vain suuntaa ja muulla ei ollut merkitystä. No tästä epäpuhtaasta vaihdosta olikin hirveän vaikea alkaa opettamaan puhdasta vaihtoa, sillä se vaihtoi aina takaa jäljessä. Pikkuhiljaa treenit kuitenkin tuottivat tulosta, ja saatiin välillä hyviä puhtaita vaihtoja, mutta mukaan mahtui myös niitä epäpuhtaita. Vaikka vaihdot eivät olleet vielä täysin varmoja, aioimme silti osallistua 6-v cupin finaaliin.

Finaalissa saatiin suoritettua omasta mielestäni hyvä rata, ja saimme yhden hyvän vaihdonkin, joka oli meille jo hyvä saavutus. Olin rataan tyytyväinen, vaikka sijoitusta emme saaneetkaan. Teimme kuitenkin omalla tasollamme hyvän suorituksen.




Vipe%206%20v%20Hyvink%C3%A4%C3%A4-me.jpg

Kun Vickan täytti 7 vuotta, muutimme sen kanssa Saksaan. Tulin Saksaan hevosenhoitajan töihin, ja Vickan tuli mukaan treenikaveriksi. Tarkoituksemme oli päästä treenaamaan ja käydä jopa parit pienet kisat. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan, vaan Vickan sairasteli paljon, ja treenaaminen vaihtui lukuisiin sairaslomiin.

Vipe%206v-me.jpg

Suurin käännekohta oli, kun Vickan oli jo pitkään tuntunut oudolta ratsastaa, eikä liikkunut mielestäni hyvin. Ulkopuolinen ei huomannut mitään eroa, mutta itse ponin tuntien huomasin heti, että kaikki ei ole kunnossa. Sitten yhtenä päivänä kun olin ratsastamassa, Vickan yhtäkkiä säikähti jotain, hyppäsi niin korkealle pystyyn, että kaatui siitä selälleen. En onneksi jäänyt alle, eikä ponillekaan käynyt kuinkaan, mutta aloimme tutkia outoa käytöstä. Eläinlääkäri tuli ultraamaan ponin, ja sieltähän löytyi valtava kasvain munasarjasta… Tämä tietysti selitti ensinnäkin oudon käytöksen ja lisäksi sen, että se oli liikkunut huonosti. Varasimme ajan leikkaukseen heti seuraavalle viikolle. Minua jännitti leikkaus todella paljon, siinä on kuitenkin aina riskinsä, kun hevonen nukutetaan ja kaadetaan leikkausta varten. Kaikki meni kuitenkin hyvin, kasvain saatiin poistettua, mutta Vickan joutui jäämään klinikalle kolmeksi viikoksi.

Leikkauksesta kuntoutuminen vaati tietysti aikansa, mutta pääsimme pikkuhiljaa jatkamaan treenejä. Olin kerennyt ratsastaa ehkä pari kuukautta kunnes sairastelu alkoi taas. Lievä kaviokuume, väärä kengitysasento, kuumetauti ja mahahaava. Sairastelua sairasteluiden perään siis. Viimeisimmän diagnoosin eli mahahaavan jälkeen päätimme, että Vickan saa lähteä parantumaan takaisin kotiin Suomeen.

Vipe%207v%202-me.jpg

Tällä hetkellä Vickan on siis kotona parantumassa ja lomailemassa, ja aloitamme toivon mukaan taas treenit kun palaan itsekin Suomeen alkukeväästä.

Näiden vuosien aikana olemme kokeneet Vickanin kanssa monenlaista, kilpailemista kansallisissa koulukisoissa, estekisoja, näyttelyitä, maastoilua, maastoesteitä, sänkkärillä laukkailua, uittamista, temppujen opettelua, agilityä, ilman satulaa ratsastusta, ja jopa pelkällä kaulanarulla ratsastusta. Ja toivottavasti vielä paljon muuta edessä!

Vipe%207v-me.jpg

Kommentit